Tämä on ehkä käsityöhistoriani nöyryyttävin kokemus. Minä olen kokeillut ristipistoja!

Viime syksynä meillä töissä tehtiin ensi talven mallistoon vaatteita, joihin suunnittelin perinteisten hollantilaisten ristipistomallien tapaisia kuvioita. Kirjonnat teetettiin Intiassa koneellisesti, mutta jälki muistuttaa erehdyttävästi käsintehtyjä ristipistoja. Siitä innoituksen saaneena päätin kokeilla käsinkirjontaa ja intoa puhkuen piirsin useita eri malleja.

Seuraavana päivänä kangasta ja lankoja ostamaan ja siitä se alkoi: Ensin syytin pellavakangasta, joka ei ollut tarpeeksi tasaisesti kudottu. Sitten syytin huonoa valoa. Sitten liian kirkasta auringonpaistetta. Sitten huononevaa näköäni ja ystäväni hölötyksiä, jotka häiritsivät keskittymistäni, rose viiniä, huonoa asentoa, liian suttuista suunnitelmaa, hartiakipua, väärän kokoisia pistoja ja huonoa neulaa.

Lopulta minun oli pakko katsoa totuutta silmiin: Kello oli puoli 4 yöllä enkä ollut saanut ensimmäistäkään kuvioa valmiiksi. Olin kirjonut koko päivän ja illan! Kankaan joka kulmassa oli puoliksi tehtyjä kuvioita, jotka hylkäsin siinä vaiheessa kun purkamiseen menisi kauemmin aikaa kuin uuden tekemiseen.

Totuus iski kuin vasara rintakehään: ”Minusta ei ole tähän.” Minä en yksinkertaisesti pysy oikealla rivillä. Kuviot alkavat elää kankaalla omaa elämäänsä ja lipsun suunnitelmasta liian helposti. Joo joo, improvisointi on ehkä parhaimpia ominaisuuksiani suunnittelijana, mutta ristipistotöissä se ei vaan toimi. Jos haluan kuvioista symmetrisiä on suunnitelmaa vaan pakko noudattaa. Sitä paitsi ei pitäisi olla vaikeaa, ruksi oikeaan paikkaan, ei sen kummempaa. Tyhmempikin tähän pystyy... Mutta totuus on, että vaikka minä kuinka yritin, virheitä sattui siltikin ja minun piti vähän väliä purkaa.

Aivopuoliskot! Tämän täytyy johtua aivopuoliskoista. Koska minulla oikea aivopuolisko on ylikehittynyt suhteessa vasenpaan, en osaa sulkea sitä pois silloinkaan kun sen käytto ei ole tarpeen. (luovuus on oikealla puolella) Ristipistojen tekeminen on rationaalista touhua. Vaatii loogista ajattelua, systemaattisuutta ja matemaattista älyä. Siis vasenta aivopuoliskoa. Siis mitä!?!

Tarkoittaako tämä, etten edes pystyisi, vaikka yrittäisin, loogisuuteen ja systemaattisuuteen? En ole vaan koskaan kamalasti arvostanut kyseisiä ominaisuuksia. Olen paljon paremmin kotonani luovassa kaaoksessa ja onnellisimmillani kun elämä on yhtä improvisointia. Mutta siis... en pystyisi, vaikka ihan tosissani yrittäisin, olemaan looginen ja systemaattinen!!!?

Aivot shokkitilassa menin nukkumaan ja näin koko yön unia suvustani. Mitä tekemistä minun suvullani on ristipistojen kanssa?

Piuku

1239820246_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

Tässä eräs epäonnistunut räpellys. Niin niin, tiedetään: se ei ole symmetrinen... Juuh, kyllä niiden ruksien oli ihan tarkoitus olla samankokoisia... Ja se kyllä on ihan totta, että saman langan pitäisi olla aina päällimmäisenä...